Käsien hoito

Käsihygienia

Taruntojen yleisin leviämistapa on käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta. Käsien huolellinen pesu sekä desinfektio on siis todella tärkeää. Kädet tulee pestä aina ennen hoitoa ja mahdollisesti myös hoidon aikana. Kynnet tulee pitää lyhyinä ja mieluiten lakattomina. Käsissä ei saa olla koruja, sillä niiden alle kertyy yleensä kosteutta, likaa ja mikrobeja.

Käsien hoito blogitehtävä 

Mistä ainesosista kynsilevy koostuu?

Kynnet koostuvat orgaanisista ja epäorgaanisista aineista. Orgaanisia aineita ovat esimerkiksi hiili, rikki ja typpi. Noin 10-30% kynsilevystä on vettä. Kynnessä on myös kovaa keratiinia.

Kerro kynnenkasvusta.

Vuorokaudessa kynnet kasvavat vain noin 0.1 millimetriä, koko kynsi uusiutuu puolessa vuodessa. Kasvu kuitenkin vaihtelee sukupuolen, vuodenajan ja sijainnin mukaan. Kasvua voi heikentää kuumetaudit, pitkään kestävä ihottuma ja krooninen kynsivallintulehdus.

Millaisia kynsimuutoksia voidaan havaita?

Paksuntuneet kynnet. Ohuet, hauraat ja ylöspäin kaartuvat lusikkakynnet. Paksut ja väriltään kellanruskeat ja sivulle kääntyvät kotkankynnet.

 Lusikkakynsi

Kotkankynsi















Mikä on yleisin kysilevyn muutos?
Mistä se johtuu?

Yleisin muutos on kynsien liuskottuminen. Kynsien kynsilevyjä yhteen liimaava aine on huonolaatuista, jolloin levyt eivät pysy yhdessä. Liuskottuminen voi myös tapahtua, kun kynsiä ei hoitaa tai niitä hoidetaan liikaa. Perintotekijätkin voi vaikuttaa kynnen liuskottumiseen. Esiintyy myös raudanpuuteanemian ja ihotautien yhteydessä.
















Millaisia kynnen pinnan muutoksia voi olla?
Mistä ne johtuvat?

Kynsijuuren vahingoittuminen aiheuttaa yleensä muutokset kynnen pinnassa.
Pitkittäisuureet ovat perinnöllisiä. Sitä voi esiintyä hiuksien pälvikaljun yhteydessä. Huono verenkierto, psoriaasi ja ikääntyminen ovat myös syitä pitkittäisuurteille.


Poikittaiset vaot ja uurteet aiheutuu yleensä kynsijuuren vaurioitumisesta, pitkäaikaisesta käsi-ihottumasta ja elimistön yleissairauksista.

Millaisia värimuutoksia voi olla?
Mistä ne johtuvat?

Tupakointi, voimakkaan kynsilakan käyttö, hiusten, ripsien ja kulmakarvojen värjäämiseen käytetyt kestovärit voivat aiheuttaa tilapäisiä värimuutoksia. Jos ääreisverenkierto on huono, kynnet voivat sinertää. Kynsiin tai niiden alle pysyvämpiä värimuutoksia voi aiheuttaa esimerkiksi psoriaasi, jolloin kynnen pinnalle voi ilmestyä kellertäviä öljy läikkiä. Myös erilaiset infektiot ja lääkeet voivat värjätä kynttä. Pysyvän keltaisuuden takana voi olla joku yleissairaus. Valkokyntisyyteen voi johtua maksakirroosista ja punakyntisyys munuaistaudeista. Yleisempiä muutoksia ovat kuitenkin valkoiset täplät, joiden aiheuttajaa ei tiedetä.

Mistä kynnen pitkittäishalkeama voi johtua?

Pitkittäishalkeama syntyy kynsijuuren vaurioitumisesta, jolloin muutos voi uusiutua usein tai olla pysyvä.

Mitä haittaa kynsien pureskelusta voi olla?
Millaisia hoito-ohjeita antaisit asiakkaalle, jos hän haluaa lopettaa kynsien pureskelun?

Pureskelusta ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia. Voimakkas pureskelu aiheuttaa kynnen pienentymistä ja kynsinauhojen tulehdusta. Pureskelusta voi myös jäädä kynsinauhatikkuja.
Ohjestaisian asiakasta ostamaan kaupasta ostattua lakkaa, joka maistuu niin pahalle ettei kynsiä halua pureskella.

Mikä on yleisin kynsien ihotauti?

Kynsisilsa eli kynsisieni.






















Mikä aiheuttaa kynsivallintulehduksen?

Yleisimmin sieni-infektiosta. Lyhytaikainen tulehdus johtuu yleensä bakterista. Krooninen tulehdus on hiivasienen aiheuttama.

Millaisia kynsimuutoksia psoriaasi voi aiheuttaa?
Pieniä pistemäisiä kuoppia, kynnen irtoamista, kellertäviä öljyläikkiä ja uurteita.

Millaisia hyötyjä ja haittoja kosmetiikalla voi olla kynsiin?

Kynsimuutoksien parantumista voidaan edistää ja peittää. Liiallinen kynsien kovettajan käyttö voi halkoa kynsiä, sillä kynnet menettävät joustavuutensa. Voimakkaan kynsilakan käyttö voi värjätä kynsiä. Rakennekynnet voivat haurastuttaa kynttä ja niiden alle voi kertyä kynsihometta.







Homekynsi













Lähteet

Ihonhoito kauneudenhoitoalalla. Halsas-Lehto Anna-Liisa, Härkönen Anni, Raivio Taina 2015. s. 80-84.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00487

http://www.ihotauti.net/1homekpic.htm

    https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01016

    https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00463

    http://www.ihotauti.net/1luskynsipic.htm


 

Kommentit

Suositut tekstit